Conservator (AMK)

About this programme

Mitä tutkinnon suorittanut osaa? Konservaattorikoulutuksesta valmistunut on kulttuuriperinnön suojelun ja säilyttämisen asiantuntija. Kädentaitojen lisäksi koulutus tarjoaa laajan teoreettisen ja teknisen osaamisen konservoinnista sekä hyvät ongelmanratkaisutaidot. Konservaattoriopinnoissa perehdytään materiaalien ominaisuuksiin ja niiden käyttäytymiseen sen mukaan, mihin opiskelija haluaa omaa osaamistaan suunnata. Opinnoissa on useita eri suuntautumislinjoja: Historiallisten interiöörien konservoinnin opinnoissa keskitytään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten sisätilojen säilyttämiseen ja hoitoon. Paperikonservoinnin opinnoissa työkohteena ovat dokumentti- ja taide-esineistöt eli painotuotteet, kirjat, paperipohjaiset taideteokset, valokuvat ja paperista tehdyt esineet. Esinekonservoinnin opintojen työkenttä sisältää niin arkeologisia löytöjä kuin vanhoja ajoneuvojakin. Tämän lisäksi esinekonservaattorit perehtyvät kokoelmien inventointiin, riski- ja kuntokartoituksiin sekä kokoelmanhoitosuunnitelmien laatimiseen käytännön projektitöiden muodossa yhteistyössä museoiden kanssa. Huonekalukonservoinnin opintoihin kuuluvat niin modernit huonekalut kuin 1700-luvun viilutetut ja intarsiakoristeiset lakatut huonekalut, kansanomaiset kukkamaalatut huonekalut sekä verhoillut huonekalut. Materiaalikirjo on laaja metalliheloista ja nahasta silkkiverhoiltuihin ja kiinalaisiin lakkatöihin. Tekstiilikonservoinnin opinnoissa keskitytään vaatetuksen ja niihin liittyvien asusteiden, maalattujen ja kirjailtujen tekstiilien, kirkkotekstiilien ja etnografisten tekstiiliesineistön säilyttämiseen. Tekstiilikonservaattorin työssä yhdistyvät silmän ja käden koordinaatio sekä työn esteettinen lopputulos. Maalaustaiteen konservoinni n opinnoissa opitaan sekä puulle että kankaalle maalattujen taideteosten ja myös kehysten konservointia. Minkälaisia opetusmenetelmiä koulutuksessa käytetään? Konservoinnissa keskeistä on erilaisten esineiden dokumentointi. Dokumentointiin kuuluvat materiaali- ja menetelmäanalyysit, analyyttinen valokuvaus, vauriokartoitukset sekä kulttuuri- ja taidehistoriallisten kontekstien selvittäminen. Jokaisesta konservointikohteesta tehdään konservointiraportti. Opiskelun aikana tehdään runsaasti työelämäyhteistyötä ja -projekteja. Opiskelun loppuvaiheessa opiskelijat tekevät opinnäytetyön. Opinnäytetyön käytännön osuus on yleensä jonkin esineen konservointi. Teoriaosuus taas sisältää konservointisuunnitelman, dokumentoinnin, tutkimustulokset ja historiallisen osuuden. Minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät? Konservaattori työskentelee asiantuntijana maailman ja kansallista kulttuuriperintöä säilyttävissä työtehtävissä mm. museoissa, arkistoissa, kirjastoissa, säätiöissä, yliopistoissa ja erilaisissa projekteissa. Koulutus antaa valmiudet toimia myös itsenäisenä konservointialan yrittäjänä. Konservaattorin työ on itsenäistä sekä pitkäjänteisyyttä, tarkkuutta ja huolellisuutta vaativaa. Työssä toimitaan usein tiimeissä, joten työskentelyssä tarvitaan yhteistyötaitoja ja joustavuutta.